Tammikuun tiivistelmä (2019)

31.1.2019



- Tammikuu on varmaan yksi Pepin lempparikuukausista, koska silloin saa paljon porkkanasosetta. Soseet kun ovat tällöin reippaassa alennuksessa joulun jäljiltä. Pajukin on tästä ihan mielissään, Pihlaa ei moiset pupunruoat kiinnosta. Onneksi nämä porkkananpopsijat ei kehitä siitä hiivaa itselleen tmv., voi huoletta syöttää silloin tällöin
- Hihulauma oli hoidettavana hetkosen
- Eräänä iltana unohdin sulkea keittiön koiraportin. Pajun ruokapussi sattui huonoksi onneksi olemaan lattialla isojen koirien ruokapöntön vieressä.. Paju oli sitten livahtanut keittiöön, kaatanut sen pussin maahan ja alkanut syöpötellä. Yökyläilemässä ollut veljenpoika huomasi tämän kun käväisi keittiössä. Paju oli siinä vaiheessa ehtinyt ahtaa naamaansa varmaan kahden päivän edestä ruokaa. Oli melkoinen pallomaha... Onneksi toipui hyvin, ei tarvinnut edes seuraavaa yötä käyttää ulkona ravaamiseen
- Tässä kohtaa talvi kohensi pistetilannettaan ja saa nyt arvosanan 5/5! Ollaan saatu nauttia Kunnon Talvesta aika pitkälti koko kuukauden. Ihanaa kun on kunnolla lunta, pakkasten kanssa pärjää kun pukee vaatetta päälle.. Ja jos ei pärjää, niin silloin pitää vaan kaivaa aktivointilelut esiin sisällä
- Kylmistä päivistä johtuen on tosiaankin saanut pukea koiria paljon. On se aina melkoinen operaatio vaikka puetettavat eivät pistä hanttiin. Siihen saa varata aikaa jonkin verran ja hiki tulee viimeistään siinä vaiheessa kun vedän viimeisiä tossuja jalkoihin.. Oon myös miettinyt että pitääkö Pihlaakin puettaa, kun se otti ja heivasi ne pohjavillansa pois.. On saanut silti olla ihan "luomuna" ulkona, kehonkielestä päätellen ei ole palellut
- Pihlasta puheen ollen, mietin sitäkin taas että pitäisikö se leikkauttaa. Silläkin alkaa olla jo ikää, ja kohtutulehduksen riski pelottaa. Päätös pitäisi tehdä aika pian, tai sitten koko juttu pitänee lykätä kenties syksyyn asti?
- Tilasin Pajulle pipon, joka toivottavasti pysyy paremmin päässä kuin aiemmin ostettu turhakkeeksi osoittautunut pörröpipo (josta voi nähdä kuvan esim. joulukuun tiivistelmässä). Veikkaanpa että kovat pakkaset ovat muisto vain siinä vaiheessa kun Postimies Pate kyseisen vaatekappaleen meille kiikuttaa, mutta onpa ensi talveksi valmiina. Väliaikaisena pipona on ollut käytössä tyylikkäästi saksittu pariton sukka (tämä viritelmä näkyy tuolla yhdessä kuvassakin)!
- Tympii kun lähimetsään ei pääse (koska hiihtäjät).. Ja siksipä ollaan yritetty vähän tutkia uusia/erilaisia lenkkireittejä ja irtiriehumispaikkoja vakkareiden lisäksi
- Oon kurkkuani myöten täynnä Pihlan irtokarvaa. Onneksi tämä sen karvasirkus on pian ohi toviksi

Talvinen tunnelma täällä tänään

19.1.2019


Lunta on nyt ihan helkkaristi ja niin on pakkastakin. Jotain plussaan viittaavaa tosin jo näin ennusteissa, joten pitää taas nauttia täysillä kunnon talvesta niin kauan kuin tätä riittää.

Ja Pihla se tiputtelee karvojaan... Tuntuu ihan älyttömältä että se riisuu itsensä kesken pahimpien paukkupakkasten, vaikka niinhän se taitaa olla että karvanvaihtorumban käynnistää valon lisääntyminen eikä niinkään lämpötilat.

Tämän postauksen kuvat on otettu siellä, missä yleensä kesäisin otan perinteiset voikukkakuvat. Nämä "poseerauskasat" liittyvät niihin jo aiemmin mainittuihin kaapeliremppaushommiin joita näillä nurkilla on äherretty syksystä asti. Mahtaako tähän ensi kesänä tulla kukkia ollenkaan, kun alue on nyt näin perinpohjaisesti myllätty? Vaikka toki voikukka on ihailtavan sinnikäs rikkaruoho.

Ensimmäinen

8.1.2019


Oikein sumuisen hämärää vuoden alkua..

Lunta tuli vihdoin kunnolla vuodenvaihteessa, mutta sen tulevaisuus on uhattuna kun lämpötilat sahaa jatkuvasti plussalta miinukselle.

Nyt ulkona onkin tuon plusmiinus-sekoilun ansioista oikein liukasta ja rapsakkaa. Siitä huolimatta käytiin Paukanevaa moikkaamassa!

 
template base by Designer Blogs