Joulukuun tiivistelmä (2019)

31.12.2019


Behind the scenes-kuva synttärikuvauksista: poseeraaminen on tylsää, aika maistaa pusikkoa

- Peppi täytti 9v!
- Joulu tuli ja meni mukavasti
- Kodinvaihtajakisut eivät nähtävästi pelkää raketteja
- Kuun alussa oli pari lumista päivää, sitten oli jouluun asti lumetonta, kunnes joulupäivänä tuli lunta joka sitten muutaman päivän jälkeen suli pois
- Kaikki lenkkireitit oli sitten ihan jäässä, Waltteri-parkakin liukastui kerran niin pahasti, että sen piti lepäillä kotona jonkin aikaa
- Tuntui kuin meillä olisi ollut aika laiskanpulskea kuukausi, mutta liikuntatilastoja kun katsoo, niin aika hyvin päivittäiset tavoitteet on kuitenkin tullut saavutettua. Nyt voinkin seurata liikuntadataa vielä enemmän kun sain joululahjaksi aktiivisuusrannekkeen
- Kissaliittojen ekat jäsenlehdet tuli, oikein laadukkaita ja mielenkiintoisia niteitä molemmat
- Pepin häntä jäi vahingossa auton oven väliin.. Ei onneksi murtunut, mutta haava siihen tuli. Ihmeen nopeasti/helposti se lähti paranemaan
- Suunnittelin kaikenlaista ensi vuodelle
- Nyt mulla on treeniliivit, ne on tosin metsästysliiveiksi tarkoitettu mutta tomayto, tomahto
- Äiree antoi mulle eteiseen hyllykön - täydellinen säilytyslokerikko mun pantakokoelmalle! Nyt ei enää tarvitse tuskailla että mihin ne laittaisi + nyt voin laajentaa kokoelmaa entisestään kun säilytystila kasvoi!
- Pihlalla oli aivan jäätävä valeraskaus taas, onneksi tämä jää nyt sen viimeiseksi
- Tässä kuussa Pihla laihtui ja Peppi varmaan lihoi.. Valeraskaus kun sai Pihun taas kieltäytymään ruoasta kerta toisensa jälkeen, ja jouduin sitten välillä syöttämään Pihun ruoat Pebille etteivät menneet pilalle
- Tampere kutsui vuosittaisen shoppailureissun merkeissä, ja koirat meni äireelle hoitoon siksi aikaa. Hyvin siellä oli taas mennyt. Elukoille kotiin tuotavaksi tarttui nyt vain kissoille/Pajulle ”petilaatikko” joka sopii kotoa löytyvään hyllyyn. Ihme kyllä on kelvannut ainakin kissoille
- Pepillä alkoi pitkästä aikaa kunnon karvanlähtö
- Meiltä löytyy ihana naapuri joka on ihan älyttömän taitava käsitöissä, ja hän teki Pajulle söpön pipon! Tuhat kertaa parempi kuin ne mitä netistä tilasin. Ei vaan vielä ole ollut käyttöä sille kun ei ole tuota pakkasta paljoa näkynyt
- Joulukuusi sai olla rauhassa, tulokkaat eivät kaataneet sitä kertaakaan. Irtonaisia koristeita kyllä pyöri lattialla, mutta se nyt on perussettiä

Peppi 9v


Oon yrittänyt hillitä kaikenlaista vanhussanavaraston käyttöä Pepin suhteen - mutta nyt! Tämä 9v on nyt se maaginen raja kun annan itselleni luvan kutsua tuota joka ikisellä vanhuuteen liittyvällä nimityksellä jonka vaan keksin. Nyt siis alkaa kunnolla mummottelut ja muut sen sellaiset 😂 Ei armoa!

Mutta siis, niin. Hieno juhlapäivä tämä. Tämä koira on vaan semmonenkin timantti ja jokainen yhteinen päivä sen kanssa on lahja, nekin jolloin se vähän söpösti perseilee. ❤️ Mun ihanista ihanin kaunis lörppähuuli. Rakastan.

Lahjaksi Peppi sai kakun sekä uuden pannan, sellaisen jonka perään oon kuolannut kauan.. Synttärit oli hyvä syy ostaa se vihdoin. Se ei ehtinyt synttärikuvauksiin mukaan (onneksi oli taas hetken aikaa lumista ja nättiä, että ylipäätään sai otettua kuvia eikä tarvinnut turvautua uusintoihin - nythän lumi loistaa poissaolollaan jälleen kerran), mutta näkyy tuossa alla.

Hierontaan muoria pitäisi taas viedä, ja senioritarkastuskin on tulossa jossain vaiheessa.

Häntä on muuten parantunut hyvin!


Ja se kakku.. Nythän kävi niin, että vedin hullu koiranainen-mittarin voimakkuutta reippaasti ylöspäin ja tein sen, mikä on ollut tarkoitus tehdä jo kauan: leivoin Pepille kakun omin pikku kätösin.

Kakkutaikinaan tuli jauhojen ja muiden sellaisten perusjuttujen lisäksi raastettua porkkanaa, omenaa ja vähän päärynääkin. Täytteenä on porkkanasosetta, rahkaa sekä koirien maksalaatikkoa. Kuorrutus oli sitä samaa rahkaa, koristeina porkkananakkeja ja keitettyjä porkkananpätkiä.

Paju ja Pihla saivat oman minikakun niistä pohjanrääteistä jotka ei mahtuneet tuohon lautaselle. Siinä oli täytteenä kalanmakuista koiranmakkaraa, rahkaa ja porkkanasosetta.

Koirat saivat kakkua jo aamupalaksi, koska ainakin tuo Pepin monsterikakku yritti yön levättyään karata lautaselta, ja sitä oli pakko leikata ettei se sotke koko jääkaappia.. Synttärisankaritar tuntui tykkäävän siitä ihan tosi paljon, olisi halunnut Pajunkin palan itselleen.. Yllätyin, kun Pihlakin suostui syömään kakkua (koska sehän ei yleensä hirveästi tykkää kasviksista).

Peppi tykkäsi kakun valmistusvaiheistakin, kun sai esim. nuoleskella rahkapurkkeja puhtaiksi.

Tämä kakku kyllä tiivistää mun leipomistaidot hyvin. Pohja on kypsä, maku on ilmeisesti hyvä, jne., mutta onhan se nyt RUMA tekele. Suunnilleen tältä kaikki mun ihmisille suunnatut leipomuksetkin näyttää.. En vaan osaa tehdä nättejä paakelseja. Onneksi koiraa ei kakun ulkonäkö kiinnosta.


Hyvää uutta vuotta!

Vuosi kuvina (2019)

29.12.2019

TAMMIKUU


HELMIKUU


MAALISKUU


HUHTIKUU


TOUKOKUU


KESÄKUU


HEINÄKUU


ELOKUU


SYYSKUU


LOKAKUU


MARRASKUU


JOULUKUU


KAVERIKUVIA VUODEN AJALTA

 
template base by Designer Blogs