Toukokuun tiivistelmä (2021)

31.5.2021


- Pihla täytti 8v
- (ja äiteen Wilima täytti 10v)
- Arkirutiinit muuttuivat. Yllätyin tosi iloisesti siitä, kuinka hyvin koko koiraporukka (erityisesti Worna, nuo vanhemmat nyt ovat jo tottuneet tähän vaihteluun) sopeutui uusiin kuvioihin
- Wornalle vain hyvin satunnaista veto/pyörätreeniä. Vähän on nyt aluksi hakemista juurikin tässä muuttuneessa arjessa, että mihin kohtaan päivää (muu päivittäinen liikunta huomioon ottaen) treenit sovittaa + näin kesän kynnyksellä lämpötilojen seilaaminen tietysti vaikuttaa myös - voisihan sitä pitää kesälomaa treeneistä kokonaan, mutta eiköhän me viileiden päivien iloksi jatketa opettelua
- Niin monenlaista säätä on tosiaan ollut, etten tiedä miten sen kaiken tiivistäisi.. On ollut kylmää ja kuumaa, jopa hellettä. Enimmäkseen kuitenkin kylmää. Lunta ei sentään tullut, vettä taas tuli enemmän kuin tarpeeksi. Ne pari hellepäivää aiheuttivat kunnon ukkosmyrskyn: vettä satoi kuin saavista kaataen, ja ukkonen ärjyi niin, että tämä meidän armas betonikuutio ihan tärisi. Worna ei näköjään pelkää ukkostakaan
- Takapiha koki muodonmuutoksen: huonokuntoinen kurainen nurmi veks, tilalle hakepohja
- Aitaremppa saateltiin päätökseen, nyt on korkeampaa aitaa koko matkalta
- Worna kävi ekaa kertaa mätsäreissä. Sijoitusta ei tullut, mutta sen odotettua parempi kehäkäytös itsessään tuntui voitolta
- Kaupassa tuli vastaan 300g nappulanäytepusseja - valtavia! Ja joo, pitihän tämä ehdottomasti kirjata muistiin 😅
- En oo muistanut stressata Wornan hampaista, se kun nuori ja järsii paljon kaikenlaista. Nyt kuitenkin oon alkanut totuttamaan sitä sekä hampaiden harjaamiseen, että hammasskrapaan

Voikukkia ja ilta-aurinkoa


Muuten vaan-kuvia tähän väliin. Ihanat valoisat illat, ihana ilta-aurinko!
Paju näyttää ekassa kuvassa "hieman" kettuuntuneelta, syynä jossain lähistöllä haukkuva koira. Olihan se kamalaa, että kehtaakin äännellä Pajun reviirillä. 😅

Mätsärit 29.5.

29.5.2021


Pentu match show @ Seinäjoki, järjestäjänä Seinäjoen Musti ja Mirri Ideapark

Worna SIN-

Wornan mätsäridebyytti! Sisko toimi handlerina. SIN ja ei sij., mutta oon tosi iloinen ja ylpeä: W esiintyi tuhat kertaa paremmin kuin mitä siltä odotin! 

Jännitin etukäteen ihan superpaljon, ja sitten kivi tippui sydämeltä kun näin miten se meni kehässä. Työstettävää riittää toki edelleen ja näitä juttuja pitää taas muistaa treenata ahkerammin, varsinkin seisomista - mutta eiköhän me silti kehdata näyttelykehiinkin mennä sitten joskus, kun niitä taas järjestetään.

Oli kiva käydä mätsäreissä pitkästä aikaa. Osallistumismaksukin meni hyväntekeväisyysmeiningillä paikallisen eläinsuojelutoiminnan tukemiseen.

Kevätmasis sivuun ja kamera ulos

14.5.2021


Onhan se jo aikakin laittaa lisää kevätkuvia, kun niin urhoollisesti sain raahattua kameran ulos - jopa kahteen otteeseen!
Pihlan, Wornan ja Waltterin kuvat on viime viikonlopulta, jolloin oli vielä koleaa, ja siksi Pajua ei näy mukana. Waltteri ei yhtään ymmärrä meidän pelto/metsäretkiä, se vaan istua möllöttää ja tuijottaa kuin paheksuen, vaikka kuinka yritän kannustaa sitä tutkimaan ympäristöään. 😄

Koska en halunnut taas Pajutonta postausta, odottelin näitä loppuviikon hellepäiviä, jotta sain myös pikkumiehen ylös, ulos ja kameran eteen. Kuvien välissä on siis vain muutama päivä, mutta vesisade ja lämpö saavat kyllä ihmeitä aikaan, heti vihertää enemmän!

Jos jotain kuulumisia vielä tähän kuvien kylkeen: meidän arkirutiinit ovat hieman muuttuneet, koirat ovat nyt keskenään enemmän (ihan normaalin työpäivän rajoissa mennään silti + pääsen aina moikkaamaan niitä ruokatunnilla). Jännitin, että onko Wornalle tullut treeniä tarpeeksi: pärjääkö se ilman mua, vai alkaako huutamaan perään? Yhden eroahdistushelvetin läpikäyneenä nämä jutut on aina tosi hermostuttavia. Jännitys vaikuttaisi kuitenkin olleen turhaa, tähän mennessä kaikki on mennyt hyvin. Kotiin tullessa täällä on vastassa vain rentoja, päikkäreiltä heränneitä koiria.

Seinänaapurin kanssa on sellainen sopimus, että hän ilmoittaa jos mun kämpästä kuuluu koirien metelöintiä. Hipihiljaista on kuulemma ollut. Noudatan kuitenkin elämässä "pessimisti ei pety"-mottoa, joten oon varautunut toimiin, mikäli yhtäkkiä jotain probleemaa ilmenisi.

Ilmoitin Wornan loppukuun pentumätsäreihin. Siinä eniten mietityttää se, että miten tuo överisosiaalinen kenguru reagoi, kun koiria on paaaaljon ympärillä ja kaikkiin pitäisi päästä tutustumaan.. Ehkä nakkipaketilla siitä selvitään. 😅 Ja kyseessä on tosiaan pentumätsärit, joten tuskin muutkaan siellä ihan täydellisesti käyttäytyy, jostain pitää aloittaa, tuleepa kokemusta, jne.!

 
template base by Designer Blogs