Syyskuun tiivistelmä (2021)

30.9.2021


- Aika samanlaista säätä kuin elokuussakin, enimmäkseen pilvistä ja koleaa, mutta ne harvat aurinkoiset päivät olivatkin sitten ihan extraupeita ja suht lämpimiäkin
- Nätti ruska tänä vuonna
- Keväällä himoitsin Wornalle Hurtan Razzle-Dazzle-valjaita. Jäivät kuitenkin ostamatta, koska Non-Stopit nyt vaan ovat paremmat. Nyt kuitenkin löysin alelaarista sentään yhden tuohon sarjaan kuuluvan kaulapannan! Se mahtuu sekä Pihlalle että Wornalle, voi onnen päivää
- Worna sai myös ihan ikiomat Non-Stop Freemotionit, kun nuo Pihlan omat on edelleen sille kaula-aukon kohdalta hitusen liian isot. Nämä on mainiot sekä retkeilykäytössä, että vetohommissa joissa veto tulee hieman ylhäältäpäin
- Melkeinpä asuttiin pellolla
- Ja eräällä peltolenkillä W tappoi ja söi myyrän(?). En todellakaan antanut sen sitä tehdä, se vaan tapahtui niin nopeasti etten ehtinyt oikein edes reagoida - nappaus, tappopuraisu ja nielaisu, se oli ohi ehkä puolessa sekunnissa. Onneksi madotus on kunnossa eikä tullut suolitukostakaan..
- Käytiin tutkimassa uusia seikkailumaisemia
- Worna kävi uimassa alkukuusta, varmasti olisi käynyt vielä myöhemminkin mikäli siihen hommaan olisi tilaisuus tarjoutunut
- Lulun 12v synttärit tuli juhlistettua
- Käytiin telttailemassa Ohrakoskella
- Koirat pääsivät gourmet-herkuttelemaan kun saivat kippoihinsa viiriäisenmunia
- Kävi pienoinen nappulakatastrofi kun yritin rahdata 20kg napusäkkiä sisälle, ja kopautin sen reunan johonkin ulko-oven luona.. Siitähän se riemu (ja säkki) repesi. Onnistuin pelastamaan suurimman osan karanneista nappuloista, mutta silti vtutti se määrä joka meni harakoille
- Nähtiin pari kuumailmapalloa! Toinen niistä leijui meidän yli, ja W käänteli päätään ihmeissään sen ääniä kuunnellen. Ei pelännyt kuitenkaan. Pihu ei edes reagoinut
- Worna on niiiiiin teini-iän ytimessä. Ai että voi uroskoiran murkkusekoilu olla raskasta, Pajuhan ei "oireillut" tätä ikää mitenkään, joten ei ollut tästä aiempaa kokemusta. Noh, päivä kerrallaan eteenpäin ja silleen
- Otin Pajulta ahmimisenestokipon pois, katsotaan osaisiko taas ainakin hetken syödä normaalista kiposta hotkimatta

Ohrakosken kuohut

25.9.2021


Somen ihmeellinen maailma paljasti taas mahtavan reissukohteen! Tämä on Ohrakoski, joka löytyy Ähtäristä eläintarhan lähistöltä. Lohenkalastuksesta kiinnostuneille tämä on varmaan paratiisi, mutta myös mahtava paikka retkeilyä ajatellen.

Otin mukaan Pihlan ja Wornan, sisko nappasi mukaan Käpyn. Paju tuskin olisi täällä(kään) viihtynyt..
Ja kyllähän koirilla, varsinkin teinillä, oli kivaa. Taukokäytös on myös hivenen kehittynyt! Kun illalla ruokailtiin tulen äärellä, niin W malttoi jopa istua ja makoilla ihan rauhassa ainaisen sekoilun ja vaeltamisen sijaan.
Oli oikein mukavaa nähdä että jotain edistystäkin voi tässä teini-iän ristiaallokossa tapahtua, kun muuten tuntuu että kaikki opitut taidot ja ihan vaan käytöstavat ottaa takapakkia.

Käytiin tutkimassa reittejä kosken varrelta ennen pimeän tuloa, ja ihan kelvollinen lenkki ehdittiin kulkemaan. Kauniit maisemathan tuolla on, tosin myös alas hakattua metsää kauneuden vastapainoksi (valtavat horsma"pellot" tosin tekivät niistäkin alueista sellaiset... rujonkauniit!). En ottanut kameraa mukaan, ja se kadutti sitten paikan päällä. Kännykkäkuvilla on pärjättävä nyt, ensi kerralla sitten kamera reppuun. Ja repusta puheen ollen: mun on pakko sijoittaa kunnon rinkkaan.. Menee hermot tuon mun surkea pikkurinkan kanssa.

Täällä on sekä kota että laavu, molemmat tosi siistejä ja muutenkin hyväkuntoisia. Retkeilijöille oli jätetty käyttöön lainattaviksi esimerkiksi ruoantekovälineitä ja kalastushaavi. Vandaalit ja muut sikailijat eivät selkeästi ole tätä paikkaa vielä löytäneet, ja toivottavasti pysyvät jatkossakin poissa.

Ruuhkaa ei ollut, me nähtiin tasan kaksi ihmistä koko reissun aikana.

Otettiin mukaan teltat, ja tämä olikin omalla kohdalla myöhäisin aika vuodesta kun oon ollut telttailemassa. Yö oli aivan helvetin kylmä, ekat yöpakkaset osui just tuohon. En ollut ihan niin kylmään varautunut, kun ennusteissa ei puhuttu pakkasesta mitään... Koiranperskeleetkin keskittyivät makoilemaan toisissaan kiinni mun lämmittämisen sijaan 😅

Kotimatka oli aika erikoinen mm. oudosti käyttäytyvien kanssa-autoilijoiden takia. Pohdittiin siinä, että tästä puuttuu vain tielle koikkelehtiva peura. No, ei tullut peuraa, vaan vähän isompi otus: hirvi. Taisi olla viimekesäinen nuori uros, yksin matkalla. Onneksi sisko sai reagoitua ja jarrutettua niin, että auton ja hirven väliin jäi kunnon turvaväli. Melkoinen säikähdys kaikille silti, vähän turhan jännä loppu muuten kivalle seikkailulle.

Syyskuun alun kuvat

17.9.2021


Aluksi peltosekoilua, ja loppupäässä kuvia tutkimusmatkalta uusiin maisemiin. Tuo olikin tähän mennessä tämän kuun ainoa lämmin päivä. Ja kyllä, Worna meni uimaan, ihan yks kaks yllättäen kun sattui olemaan lampi lähellä. Siskokin meni sitten sen seuraksi, ja vesi oli kuulemma yllättävän lämmintä!

Nyt kun tuo W:n jättiflexi on ihan vakiokalustoa ja usein menossa mukana, niin pitää opetella joku systeemi miten onnistuu kuvaaminen samalla kun pitelee sitä möhkälettä... Jos armas assistenttini (eli sisko) on mukana flexiä pitelemässä, ongelmaa ei ole, mutta kun oon yksin, niin kameran operointi ½ kädellä on melko... mielenkiintoista puuhaa.


---

 
template base by Designer Blogs