Somen ihmeellinen maailma paljasti taas mahtavan reissukohteen! Tämä on Ohrakoski, joka löytyy Ähtäristä eläintarhan lähistöltä. Lohenkalastuksesta kiinnostuneille tämä on varmaan paratiisi, mutta myös mahtava paikka retkeilyä ajatellen.
Otin mukaan Pihlan ja Wornan, sisko nappasi mukaan Käpyn. Paju tuskin olisi täällä(kään) viihtynyt..
Ja kyllähän koirilla, varsinkin teinillä, oli kivaa. Taukokäytös on myös hivenen kehittynyt! Kun illalla ruokailtiin tulen äärellä, niin W malttoi jopa istua ja makoilla ihan rauhassa ainaisen sekoilun ja vaeltamisen sijaan.
Oli oikein mukavaa nähdä että jotain edistystäkin voi tässä teini-iän ristiaallokossa tapahtua, kun muuten tuntuu että kaikki opitut taidot ja ihan vaan käytöstavat ottaa takapakkia.
Käytiin tutkimassa reittejä kosken varrelta ennen pimeän tuloa, ja ihan kelvollinen lenkki ehdittiin kulkemaan. Kauniit maisemathan tuolla on, tosin myös alas hakattua metsää kauneuden vastapainoksi (valtavat horsma"pellot" tosin tekivät niistäkin alueista sellaiset... rujonkauniit!). En ottanut kameraa mukaan, ja se kadutti sitten paikan päällä. Kännykkäkuvilla on pärjättävä nyt, ensi kerralla sitten kamera reppuun. Ja repusta puheen ollen: mun on pakko sijoittaa kunnon rinkkaan.. Menee hermot tuon mun surkea pikkurinkan kanssa.
Täällä on sekä kota että laavu, molemmat tosi siistejä ja muutenkin hyväkuntoisia. Retkeilijöille oli jätetty käyttöön lainattaviksi esimerkiksi ruoantekovälineitä ja kalastushaavi. Vandaalit ja muut sikailijat eivät selkeästi ole tätä paikkaa vielä löytäneet, ja toivottavasti pysyvät jatkossakin poissa.
Ruuhkaa ei ollut, me nähtiin tasan kaksi ihmistä koko reissun aikana.
Otettiin mukaan teltat, ja tämä olikin omalla kohdalla myöhäisin aika vuodesta kun oon ollut telttailemassa. Yö oli aivan helvetin kylmä, ekat yöpakkaset osui just tuohon. En ollut ihan niin kylmään varautunut, kun ennusteissa ei puhuttu pakkasesta mitään... Koiranperskeleetkin keskittyivät makoilemaan toisissaan kiinni mun lämmittämisen sijaan 😅
Kotimatka oli aika erikoinen mm. oudosti käyttäytyvien kanssa-autoilijoiden takia. Pohdittiin siinä, että tästä puuttuu vain tielle koikkelehtiva peura. No, ei tullut peuraa, vaan vähän isompi otus: hirvi. Taisi olla viimekesäinen nuori uros, yksin matkalla. Onneksi sisko sai reagoitua ja jarrutettua niin, että auton ja hirven väliin jäi kunnon turvaväli. Melkoinen säikähdys kaikille silti, vähän turhan jännä loppu muuten kivalle seikkailulle.
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti