Muistan, kun kävin ihan ekaa kertaa kattomassa Peppiä. Se oli pieeeni. Ja uninen. Oli just herännyt päikkäreiltä.
Muistan, kun sillä samaisella reissulla pidin sitä sylissäni, ja se pieni musta otus yritti syödä mun sormet. Laiskasti näykki pienillä neulahampaillaan.
Muistan sen onnen tunteen kun viimein tuli se päivä, kun Peppi muutti mun luo.
Muistan, kuinka mun "koira ei sitten sängylle tule"-suunnitelmat meni metsään jo ekana yhteisenä yönä, kun älyttömän söpö pikku-Peppi nyyhki lattialla mun sängyn vieressä ja halusin ihan vaan kokeilla että tykkäiskö se nukkua vieressä..
Nyt Peppiina on tommonen iso. Ja ylväs (on on!). ♥ Onnea, rakas!
Päivä alkoi onnistuneella koirapuistoreissulla. Sinne tuli kiva leikkikaveri, jonka kanssa synttärisankari jaksoi leikkiä vaikka kuinka kauan.
Illalla piski herkkuja, mm. lihaisan luun jota se nakersi tyytyväisenä.
Iltalenkillä paukkui raketit, mutta onneksi Peppi ei ollut niistä moksiskaan. Vähän ihmetteli suurimpien pamahdusten ääniä, mutta pelkoa en siinä havainnut.
Eka ilta uudessa kodissa, väsy oli kova
Joskus se on ollut mopsin kokoinen
Pötköttelyä
Lelujen ympäröimänä
Kepit oli kivoja
Nössö pakoilee lunta siskoni sylissä
Vuosi 2011 on muuten melkein ohi - alle tunti jäljellä, joten..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti