Joutsenten huutelu kansallispuiston yllä

2.6.2019



No nyt on postauksella taiteellinen nimi.

Käytiinpä sitten siskon ja hihulauman kera ihastelemassa Lauhanvuoren kansallispuistoa ja myös telttailtiin siellä yön yli.

Kaiken kaikkiaan todella kaunis paikka, siellä on paljon nähtävää (mm. pulputtavia lähteitä ja pirunpelto) ja erilaisia reittejä kuljettavaksi. Pitkospuut ja polut olivat hyvässä kunnossa. Alue johon sai leiriytyä oli siisti ja ihanasti järven rannan tuntumassa. Lämmin reissusuositus tälle!

Ainoa mistä vähän varoitan on lähistöllä sijaitsevan lintutornin luota lähtevä "rantareitti": sielläkin oli toki nättiä ja helppo kulkea, mutta siellä oli loppupäässä ihan parin metrin välein muurahaispesiä, eli ainakin pikkukoirien kanssa siellä kulkeminen saattaa osoittautua hankalaksi kun muurahaiset käyvät joukolla kimppuun.

Viimeksi teltassa nukkuminen oli hankalaa kun en ottanut tarpeeksi pehmustetta. Nyt hankin ilmapatjan joka oli muuten ihan jees, mutta liian kapea - meillä oli Pepin kanssa erimielisyyksiä siitä, kumpi siinä nukkuu.. 😅 Pitää hankkia reippaasti isompi patja.

Ei myöskään osattu odottaa että yö olisi ihan niin kylmä kuin se sitten lopulta oli. Kylmimmillään taisi olla 4°... Pihlalla ei ollut mitään hätää, mutta lyhytkarvaisille olisi pitänyt ottaa vaatetta mukaan. Itsellänikin oli päällä varmaan kolme kerrosta vaatetta, eikä sekään tahtonut riittää. Lopulta uhrasin yhden villapaidan Pepille peitoksi ja Pajua yritin kannustaa nukkumaan mun peiton alla, mutta herra teini halusi välttämättä mieluummin kyyhöttää mun päällä.

Aika vähäisiksi jäi yöunet, ja kotiin päästessä tuli otettua melkoiset päikkärit. Aika kuitenkin kultasi muistot nopeasti, ja pian oltiinkin jo sitä mieltä että eihän se yö niin kauhea ollut, ja alettiin suunnitella seuraavaa reissua. 😅

Koirat olivat tietysti kiinni kun kansallispuistossa oltiin, vaikkakin joskus kuvien ottamisen ajaksi päästin hihnoista irti tai otin ne kokonaan pois.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 
template base by Designer Blogs