Paluu Lauhanvuorelle

25.5.2020


Lauantaina lähdettiin vähän ex tempore-meiningillä kohti Lauhanvuoren kansallispuistoa. Mukaan pakattiin tavara+ruokavuorten (pitää opetella pakkaamaan kevyemmin!) lisäksi Pihla ja Käpy.

Täällähän ollaan tosiaan kerran käytykin jo, viime keväänä. Porukkaa oli tällä kertaa paikalla aivan helkkaristi, ihan erilaista kuin viime kerralla. Korona ja viimeaikaiset kansallispuistoista kertovat lehtijutut jne. ovat tehneet tehtävänsä. Aivan hyvin sinne silti mahduttiin, kanssaretkeilijät ovat onneksi suurimmilta osin ystävällistä porukkaa kuitenkin.

Ei ollut ihan niin nätin vihreää kuin viime vuonna, kevät on tällä kertaa edennyt ihan tuskallisen hitaasti. Sää oli pääpäivänä hyvä, lämmin muttei kuuma, ja siihen päälle kevyttä tuulta.

Seikkailtiin reittejä pitkin eri tyyliin nyt, jätettiin esim. se muurahaisten kansoittama reitti pois kuvioista. Lähteitä ja pirunpeltoa käytiin taas ihailemassa, ja kymmenisen kilometriä tuli täyteen helposti.

Päätettiin että tästä tulee vuoden eka telttareissu. Teltoille löytyi hyvä paikka, mukavan sammaleinen - pehmeä! Syötiin siinä sitten eväät, koirille oli sapuskan lisäksi nakkeja. Pihla vetikin sitten nakkiöverit, ei meinannut lopuksi nakit enää edes maistua!

Ja ai että kun nukuin kerrankin hyvin teltassa. Ei ne mitkään elämäni parhaat unet olleet, mutta tosiaan aiempiin telttakokemuksiin verrattuna yö meni todella hyvin. 6° oli yöllä, se oli ihan jees, ja olin kerrospukeutunut niin hyvin ettei tarvinnyt kylmyyttä murehtia muutenkaan.

Pihlakin mukamas nukkui nätisti ulkona mättäällä sekä teltassa, mutta ilmeisesti oli kuitenkin aika paljolti hereillä, koska se oli ihan tosi väsynyt kun seuraavana aamuna lähdettin kotiin - ja kotonakin veteli hirsiä like never before..

Tästä reissusta jäi erityisen hyvä mieli varmaankin juuri tuon tavallista paremmin sujuneen telttayön ansiosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 
template base by Designer Blogs