20.9.2020

Erään pennun eka viikko uudessa kodissa


Viikko sitten muutti pikkuinen vintiöpoika osaksi mun porukkaa. Hän on Worna, mun toteutunut huskyunelma.

(P-nimiteema siis tuli päätökseen, mutta se alkoikin alunperin aika tahattomasti. Näin on hyvä.)

Mieluinen kasvattaja valikoitui silmälläpidettävistä nopeasti, ja hällä sattui olemaan pentuekin. Kohtalo mut johdatteli tämän naperon luo, ihan selkeästi.  
Tykkään tämän kasvattajan kasvatustyöstä, ajatuksista jne. Wornan suvusta löytyy hienoja koiria. Oikein tyytyväinen olen valintaani.

Tulevaisuuden harrastuksissa pääpaino tulee tietysti olemaan valjakkohommissa. Toivoisin Wornan ja Pihlan muodostavan yhdessä toimivan pikkuvaljakon. 

Pihlalla on ikää päälle 8v siinä vaiheessa kun tämä penska alkaa olla treeni-iässä, mutta mikäli Pihun terveys pysyy yhtä hyvissä kantimissa kuin tähän asti, niin sillä on hyvin vielä harrasteluaikaa jäljellä. Ja kun Pihu sitten jää eläkkeelle, pojalle on luvassa yksilöhommia kunnes sille joskus tulee kaveri vierelle kasvamaan.

Myös näyttelykehissä Wornan olisi tarkoitus käydä kipittämässä. Muuten sitten seikkaillaan ja puuhaillaan samaan tyyliin kuin näiden muidenkin kanssa aina on tehty.

Nyt ensialkuun kuitenkin eletään pentuarkea ja opetellaan sujuvaa yhteiseloa.

- Kolmen tunnin automatka kotiin meni suht hyvin, vähän itkeskeli, enimmäkseen nukkui
- Eka yö oli aivan kauhea. Penska inisi aika lailla koko yön, ei nukkunut enkä itsekään saanut unta juuri ollenkaan. Sen lisäksi ulkona velloi kunnon kaatosade, joten pissitysreissutkin oli tosi miellyttäviä
- Nyt se ei enää mua valvota, muttei todellakaan nuku koko yötä. Välillä heräilee leikkimään itsekseen
- Peppi on suhtautunut yllättävän suopeasti pentuun. Pihla vältteli penskaa aluksi, mutta nyt jo leikkii sen kanssa. Pajua pentu ei liiemmin haittaa, kunhan se ei tule iholle. Kissoilla aika sama meininki, pentu on ihan jees, kunhan se ei tule hampaineen liian lähelle. Äiteen mopsit on silleen "jaahas, tämmönen sitte tuli. Okei. Tjaah."
- Sisäsiisteyden alkeet sujuu ihan hyvin, tuntuu että se jollain tasolla jo tajuaa, että ulos on vessa-asiat hoidettava. Toki vahinkoja sattuu vielä
- Myös "yksinoloa" (eihän se ikinä täysin yksin ole) on treenattu vaihtelevalla menestyksellä
- Kuten myös rauhoittumista. Tämä on TOSI tärkeää
- Reagoi nimeensä
- Hihnassa tuppaa ryntäilemään ja jumittelemaan, mutta välillä kulkee myös oikein nätisti suoraan eteenpäin!
- Irti pysyy nätisti: ei mene liian kauas, katsoo välillä missä mä meen, tulee luo nopeasti kutsuttaessa
-  Kohtaa uudet ja jännät asiat hyvin, ei mene "lukkoon" eikä paniikkiin, vähän kitisee ja sitten vaan rohkeasti eteenpäin
- Ja onhan se sitten nähnyt kaikenlaista mitä ei kasvattajan luona maaseudun rauhassa kohdannut, remppatyömaa, kuorma-autoja, päriseviä mopoja, pyöräilijöitä, jne.
- Aili-myrskyn tuulet olivat pojasta hyvinkin jänniä, mutta niistäkin selvittiin. Myrsky oli siitä penskalle kiva, että risuja oli maassa paaalllljon! Niitä on kiva kantaa paikasta A paikkaan B
- Kaikenlaisiin alustoihin on myös tutustunut. Ulko-oven edessä oleva ritilä oli aluksi tosi jännittävä, nyt siitä kuljetaan ihan normaalisti
- Metsässä rakastaa rymytä
- Virtaa on kuin pienessä kylässä, nopea kuin mikä, ja nuo pikkuiset neulahampaat ehtii joka paikkaan. Kaikkea, IHAN KAIKKEA pitää maistaa. Yllättävän vähän se on tuhoja onnistunut tekemään (vielä....)
- Kunnon pässinpäääää, mutta sehän nyt oli ihan odotettavissa oleva ominaisuus
- Ruokahalu ei ole kummoinen. Nyt vasta alkanut syömään kokonaisia annoksia, namitkaan ei aluksi kelvanneet ollenkaan
- Alunperin Pajulle ostetut "Biltemavaljaat" istuu Wornalle paremmin
- Tämä oli eka pentu, jolle tuli pentupaketti mukana. Hieno, kasvattajan logolla varustettu narureppu ja sen sisällä kaikenlaista kivaa: leluja, ruokakippo, herkkuja

0 kommenttia:

Lähetä kommentti