- Marraskuu on muutenkin ikävän harmaa hidastetöyssy joulukuun edessä, ja nyt se alkoi vielä aivan erityisen surullisesti, kun Pajun isä Nemo jouduttiin päästämään ikiuneen
- Olin myös oikein kunnolla kipeänä, sängyn pohjalla jumissa monta päivää. Koirien lyhkäisetkin pissitysreissut olivat ihan täyttä tuskaa.. Onneksi näiden pääkopat kyllä kestivät aktiviteetin puutteen. Pipa otti roolin hoitajana ja piti musta oikein hyvää huolta. Se oli ihan mielissään siitä, etten juuri muuta tehnyt kuin makasin sängyssä
- Pipa on myös alkanut availemaan ovia ulko-ovea myöten, mikä on aiheuttanut mielenkiintoisia tilanteita
- Sään puolesta melkoista vuoristorataa, vettä, räntää ja lunta vuorotellen. Pikkupakkasesta plussalle ja takaisin pakkaseen - ja niin edelleen. Tuon sekoilun ansiosta oli myös helkkaristi vettä, sohjoa, kuraa ja jäätä joka paikassa. Aurinkoa näkyi ehkä kahtena päivänä
- Waltteri on ollut taas säännöllisesti meidän mukana lenkillä
- Paju ei ole riemuissaan talven saapumisesta (vitsi mikä ylläri, tämä myrtsiintyminenhän ei missään nimessä tapahdu joka ikinen vuosi tähän aikaan), se haluaisi olla sisäkoira
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti