Joulukuun tiivistelmä (2020)

31.12.2020


- Sain Pepin uurnan kotiin
- Suremisprosessissa oli jälleen monenlaisia vaiheita: aivan uskomatonta murheen alhoa, mutta myös vaihe, jossa virheellisesti luulin olevani valmis laittamaan joitain Pepin vaatteita eteenpäin. Se oli huono idea se. Ei vielä, ei todellakaan...
 - Joulu tuli ja meni. Se tuntui oudolta. Aattoaamuna vielä itkin riisipuuron ääressä, mutta onneksi päivemmällä sain harhautettua itseni pois suremisesta perinteisten joulupuuhien pariin
- Wornan eka joulu meni hyvin. Ei kaatanut kuusta kertaakaan (ei kotona eikä porukoilla), tuhosi vain pari kuusenkoristetta, ja häsläsi vähemmän kuin mitä siltä odotin
- Aurinko näyttäytyi kerran. Yhtenä päivänä. Lumi tuli, lumi suli-sykli jatkui 
- Paju sai taas allergiahaavaumia, ties mitä oli päässyt syömään.. Levolla ja rasvailulla ne taas saatiin hoidettua. Se on tosin parannuttuaankin saanut laiskotella kotona ehkä liikaakin..
- Löysin Vidan lisäravinteita alelaarista ja haalin niitä ison kasan kaappiin
- Hihut kävi meillä viikonlopun verran hoidossa ekaa kertaa Wornan tulon jälkeen. Vierailu sujui melko hyvin, varauduin erottamaan Wornan vierailijoista jos meinaa härnätä niitä liikaa, mutta se oli lopulta yllättävän nätisti eikä tarvinnut ryhtyä toimenpiteisiin
- Pihu aloitti pohjavillanpoisto-operaation, koska miksipä ei?
- Blogilla on nyt oma domain-osoite
- Worna sai puistossa paljon positiivisia kokemuksia uusista koirakavereista, paljon suht samanikäisiä pentujakin on ollut sen leikkiseurana
- Myös lapsista on tahattomasti kerätty lisää hyviä kokemuksia, oli melkoista silittelyrumbaa muutamalla lenkillä
- Mussa heräsi mielenkiinto päästä jonkilaiseksi koirakrääsäinfluensseriksi. Tuskin tulee toteutumaan, mutta katsellaan
- Meille muutti koirallinen seinänaapuri. Kovin montaa aitakohtaamista ei ole vielä tullut, mutta voipi olla että mielenrauhani takia nostan aidan korkeutta ja/tai laitan jotan näköestettä tuohon väliin
- Wornan eka vuodenvaihde sujui joulun tapaan hyvin. Penska ei pelännyt rakettimeteliä sisällä eikä ulkonakaan, ei ole paukkuarka sekään. Olin varannut kaikenlaista tekemistä yöksi mikäli meteli valvottaa, muttei niitä tarvittu, kun pentu nukahti ihan tavalliseen tapaansa klo 22 aikoihin, eikä herännyt edes kun se kaikkein pahin pommitus alkoi
- Pepin synttärit ilman synttärisankaria... Ei tuntunut hyvältä. Lohduttauduin ajattelemalla, että sillä on siellä jossain oikein mahtavat juhlat meneillään

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 
template base by Designer Blogs